Keskiviikko 29.4

Sama aamuhässäkkä jatkuu..Liian aikaisin ylös mutta kun ei viitsi enää nukahtaa jos edes pystyis. Valitsin aamulla toisen bussilinjan ihan varmuuden vuoksi, sillä en todellakaan halunnut olla myöhässä tänään (tai muutenkaan)kun alkoi se vartijakurssi. Tällä bussilla aion kyl mennä jatkossakin toimistolle.
Vartijakurssi alkoi yhdeksältä ja aamupäivän meille piti semmoinen kiva setä, jonka silmätikuksi jouduin. Monesti tuli mun luo ja vitsaili kun en osannut sanoa maltalaisia sanoja. Mukava elekieli kun kertoi esimerkkejä ja muutenkin otti huomioon ne jotka eivät osaa maltaa. Tehtiin vähän muistiinpanoja suomeksi ja autettiin toinen toistamme jos ei tiedetty joitain sanoja..
Lounaan jälkeen olikin vuorossa vähän lakitekstiä. Tämän pitäjä oli nainen joka puhui todella nopeasti englantia eikä niin hyvin ottanut huomioon ettei kaikki osaa maltaa. Joku kysyi maltaksi jotain niin ei viitsinyt kääntää englanniksi joten meni vähän ohi asia.
Lain puolesta  on samaa kuin Suomessa esimerkiksi jos näet jonkun kaupassa laittavan taskuun jotain tuotetta, et saa "syyttää" mistään ennenkuin kassalinja on ohitettu maksamatta ja olet varma että esine on vielä taskussa.
Paljon asiaa meni ohi, mutta sai siitä jotain irtikin. Takapuoli oli kyllä puuduksissa kun istuttiin pitkään ilman taukoja.
Huomenna sitten jatkuu samalla aiheella lounaaseen asti, sen jälkeen muilla on koe..
Ja perjantaina on vapaa!

Tiistai 28.4

Aamuhan alkoi samaan tapaan kuin ennenkin. Eli ennen kellon soimista ylös ja olin valmis lähtöön siinä vaiheessa kun kello olis soinut. Bussin kanssa ei mennyt ihan putkeen kun koko bussia ei edes ilmestynyt. Seuraavakin bussi oli myöhässä, mutta ehdin kuin ehdinkin yhdeksäksi töihin. Mua ei toi bussin myöhästyminen rassaa mut se pistää ärsyttämään kun koko bussi ei tuu ollenkaan! Eikä ollu edes ruuhkaa.
Tänään töissä oli taas lähinnä papereiden pyörittelyä sinne ja tänne ja sähköpostin kirjoittelua. Lounaan jälkeen meninkin taas respatädiksi ja nyt oli sitten edes vähän enemmän säpinää kuin eilen. Onneksi ihmiset on täällä tosi mukavia eivätkä ota onkeen jos nyt satun sanomaan jotain väärin ja nimet, ne on niin vaikeita! Yhä ja edelleen..

Töiden jälkeen kävin nopeasti vaihtamassa vaatteet ja Vallettan kautta Marsaskalaan St Thomas Bay katsastamaan. Ei ollu enää rantakeli kun sinne pääsin, noihin bussimatkoihin menee aina niin kauan..
Ihan nätti paikka, kauniit maisemat mut ei kovinkaan erikoinen.. Täytyy mennä Marsaskalan toiselle seudulle paremmalla ajalla..
Huomenna olis sitten vartijakurssin vuoro..

Maanantai 27.4

Mikä siinä on että herään aamuisin kukon laulun aikaan..ja kumminkin niin lähellä kellon soimista ettei viitti enää nukkua jos edes nukahtais..
Töissä samalla kaavalla jatketaan, eli toimistohommia. Paljon tuli laitettua papereita kansioihin ja toivon mukaan myös oikeaan järjestykseen.
Yhden aikoihin lähdinkin respatädiksi ja muutama puhelu tuli vastaanotettua ja muutama henkilö. Ihan mukavaa, mutta saisi olla vähän enemmän säpinää. Yksin kun oot siellä eikä ole juttukaveria niin aika ei kulje.
David oli lähdössä töistä samaa  aikaan kun mä ja heitti mut sairaalan pysäkille. Ehdin kivasti bussiin joka tuo lähes kotiovelle.
Vähän murkinaa masuun ja viestittelyä koti Suomeen niin päivä onkin jo pitkällä ja pulkassa. Tällä tai viimeistään ensi viikolla pitäisi päästä vartiointitehtäviin :)
Tykkään olla tuolla toimistolla, vähän enempi sais Olla tekemistä mutta onhan se kokeilla jotain uutta, etenkin kun ei edes Suomessa ole tehnyt vartijan hommia.
Perjantaina onkin sitten vapaapäivä :)

Lauantai 25.4 ja Sunnuntai 26.4

Kylläpä se viikko vierähti taas nopeasti..Höh :(
Viisi viikkoa enää jäljellä, me not like it!

Lauantaina lähdettiin isommalla lössillä liikkeelle kohti Kippari Kallen Kylää eli Popeye Villageen. Odotukset tietysti taas korkealla!
Bussista hypättiin pois jossain Mellieha Bayn kohdilla, ainakin luulen niin. Ihan kamala tuuli puhalsi mereltä ja sitten oli hame korvissa, hiukset suussa ja hiekkaa joka paikassa.
Käveltiin  siitä sitten semmoset 1,5 km tonne Kippikseen ja käytiin ihan ensin syömässä. Huomasi heti että on rahastuspaikka, sillä ruoka oli huomattavasti paljon kalliimpaa kuin muualla. Liputkin itse kylään maksoi 10,50 € mutta sillä sai pienen veneretken n. 15 min ja ilmaisen postikortin ja pienen juoman. Toki kylä itsessään oli näkemisen arvoinen, onhan siellä kuvattu kyseinen elokuva, mutta olihan se aika pieni alue. Eikä talot olleet enää niin värikkäitä, täytyy katsoa se elokuva niin osaa arvioida ehkä vähän paremmin. Joitakin rakennuksia on säilytetty varmasti sellaisenaan kun olivat kuvauksien aikaan, joihinkin tehty muutoksia ja ymmärtäähän tuon. Ihan mukava reissu kaikin puolin, ei siinä mitään.

Sunnuntaina aamulla lähdettiin sitten Marsaxlokkiin markkinoille.. No aikamme ihmeteltiin kun ei kojuja näy missään ja sitten kysyttiin että missä markkinat niin vastaus oli ettei markkinoita tänään. Hiukan se ärsytti mutta mua enimmäkseen nauratti. Pakko tällaiset asiat on ottaa huumorilla ja voihan päivänsä huonomminkin aloittaa.. Marsaxlokk on siis kalastajakylä, jossa on vietetty kalamarkkinoita, jotka sittemmin ovat laajentuneet isommiksi markkinoiksi ja joka sunnuntaina pidettäviksi. Paitsi siis tänään.
Lähdettiin siitä sitten takaisin Vallettaan ja käytiin vähän käppäilemässä ja katsomassa mahdollista työpistettä.. Tosin ei oltu ihan varmoja mikä piste se olisi..
Loppupäivä menikin lähinnä köllötellessä ja vähän aurinkoa palvotessa. Kovin kauaa ei jaksa maata auringossa, on se niin polttavan kuuma.
Huomenna vielä ainakin mennään toimistolle ja loppuviikosta ei vielä tietoa..

Perjantai 24.4

Viime yönä satoi runsaasti vettä mutta aamu oli yllättävän lämmin siitä huolimatta. Hiukan tuuli puhalsi hiukset sotkuun..
Tänään pääsin harjoittelemaan aulapalvelua eli respaa. Hyvin hiljainen päivä senkin osalta kyllä. Yhden jälkeen vartijat alkoivat taas soitella ensi viikon vuorojaan eikä respassa tarvinnut enää vastata puheluihin. Hiukan vaikeuksia näiden nimien kanssa kun ovat niin erilaisia ja lausutaan täällä niin erilailla kuin suomessa. Laitoin myös joitain sopimustietoja tietokantaan.
Aika rauhallinen päivä kaiken kaikkiaan. Ainiin, saimme kaikki jo työasut, me like it!
Töiden jälkeen ruokaostoksille ja vällyjen väliin. Nieleminen sattuu ihan älyttömästi ja aamulla olo oli vähän hönttimäinen, mutta kyllä tää tästä sillä en mä tänne sairastamaan tullut, vaan töihin!

Keskiviikko 22.4 ja Torstai 23.4

Hupsista keikkaa, unohtu eilinen vallan kokonaan mutta menköön nyt tähän samaan syssyyn. Tylsäähän se olis lukea samoja juttuja joka päivä. Elikkä keskiviikko ja torstai olivat hyvin samankaltaisia päiviä. Tietosuojapapereiden repimistä, tietokantaan tietoja, kansioiden läpikäymistä ja osoitteiden kirjoittelua. Ei mitään kovin kummallista, mutta aika menee huomattavasti nopeammin kun oikeasti on koko ajan jotain tekemistä. Tämä kaikki toimistotyö luo sitä kokonaiskuvaa siitä miten vartiointifirma toimii. Eli minä en pistä pahakseni.
Täytyy nyt kovasti toivoa etten tule tän kipeämmäksi, kurkku on kipeä ja päähän koskee. Nyt täytyy sanoa että onneks huomenna on perjantai..

Tiistai 21.4

Mikä yllätysten päivä! Aamuhan alkoi ihan normaaleissa merkeissä, ennen töihin lähtöä kävin vielä nappaamassa tilaamani Mansikkajuustokakun lähikaupasta matkaan mukaan.
Töissä jatkoimme siitä mihin eilen jäätiin, eli tietosuojapapereiden hävittämistä. Muutamien henkilöiden tietoja laitoimme tietokantaan koneelle sekä paperiversiona kansioihin.
Lounaan jälkeen oli tarkoitus leikata tuomani kakku mutta sitten odottelimme jonkun aikaa koska kaikki ei olleet paikalla. Siinä tunnin verran odoteltiin ja kun pomo sanoi joutuvansa lähtemään niin pitihän se kakku leikata. Pääsin puhaltamaan yhden kynttilän, sain onnittelulaulut - ja halaukset sekä jopa lahjan että onnittelukortin jossa oli muistamiset kaikilta firman työntekijöiltä. Aivan mahtavaa! Kakku oli maukasta, erittäin hyvää!
Jatkoimme toki työtämme tämän jälkeen ja pääsin kertomaan työtunteja ja lomien määriä, koska näistä piti tehdä jonkunlaiset palkkalaskelmat tiettyjen kohteiden osalta uusiksi.
Erittäin ihana työpäivä!
Kämpille päästyäni siellä odotti aivan totaalinen yllätys! Kämppäkaverit olivat kattaneet pöydän ulos ja tekivät minulle päivällistä. Jokainen oli tehnyt jotain erilaista, oman maansa makuja. Oli saksalaista, espanjalaista sekä belgialaista. Kaikki ruoat olivat vielä ihan älyttömän hyvänmakuisia. Eikä tässä vielä kaikki: He olivat ostaneet minulle myös kakun.
En voi edes sanoin kuvailla kuinka kiitollinen olen kaikille, koska tämä oli niin paljon parempaa kuin mitkään lahjat koskaan. Viettää mukava ilta kaikkien kanssa ja jutella ihan niitä näitä. Olen onnesta ymmyrkäisenä. Vaikka tässä tulikin taas vuodella vanhettua niin tällaisen päivän jälkeen sillä ei todellakaan ole mitään merkitystä!
Valitettavasti myöhään illalla yritetty watsappipuhelu suomeen ei onnistunut huonon yhteyden takia. Mutta on asioita joihin et itse pysty vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisit..
Kaiken kaikkiaan ihana päivä! Muistan tämän ikuisesti!

Maanantai 20.4

Uusi viikko ja uudet kujeet.
Työviikko alkoi mukavasti uusilla tehtävillä. Muutamia kansioita piti laittaa uuteen uskoon ja ottaa työsopimuksista kopioita. Lounaaseen asti meni näissä tehtävissä. Lounaspaikaksi olemme löytäneet mukavan pikkuisen kahvilan, jonka emäntä odottaa meitä syömään ja tänäänkin oli valmistanut ihan meitä varten lämpimiä ruokia. Lounaan jälkeen laitoimme lokikirjojen päätyihin paikat ja ajat jolloin niitä on käytetty ja laatikoihin. Loppupäivä menikin silputessa vanhoja papereita muun muassa työvuorolistoja. Huomenna tätä lisää.
Kämpillä sitten päivän kuulumisien vaihtoa, murua rinnan alle ja lähinnä löhöilyä loppuilta.
Saas nähdä muistetaanko mua mitenkään huomenna..

Viikonloppu 18.4 ja 19.4

Lauantai aamuna lähdettiin kaikki naiset täältä kämpiltä kohti Mdinan keskiaikais tapahtumaa. Ensin taas bussilla tunnin verran ajelua, Mdinassa itse tapahtumapaikan kiertämiseen ja kuvien ottamiseen ei mennyt puolta tuntia pidempään. Käytiin siellä syömässä, joten Mdinassa oltiin yhteensä joku puoltoista tuntia. Se on niin pieni paikka että se oli nopeasti nähty, vaikkakin oli hyvin mielenkiintoinen tapahtuma. Kaikki oli pukeutuneet keskiaikaistyyliin ja siellä soitettiin musiikkia ja oli kuin oltaisiin oltu siinä ajassa. Näytöksiä ja tavaroita sekä paljon pöllöjä ja kotkia.
Tultiin takaisin kämpille niin mentiin ottamaan aurinkoa, mutta ei siellä kauaa pystynyt lojumaan kun aurinko porotti niin kuumasti. Pestiin siinä samalla vähän pyykkiä.
Illemmalla lähdettiin vielä kävellen Qormin Nutella festivaaleille jossa oli siis tarjolla Nutella
pitsaa ja vaikka mitä muuta. Itse päädyin ostamaan crepin Nutellalla, pähkinöillä ja mansikoilla. Olipa herkkua :) Käveltiin sieltä yhdessä tuumin myös pois päin ja juteltiin niitä näitä. Oli myös mukava kuulla että englannin taito on parantunut huomattavasti ja puhe on sujuvampaa.

Sunnuntaina tavattiin Vallettassa yhdeksältä ja lähdettiin köröttelemään kohti Mgarin mansikkafestivaaleja. Bussi tuli niin täyteen ettei kuski enää edes pysähtynyt joka pysäkille
koska ei voinut ottaa enää ketään kyytiin. Odotukset olivat taas ehkä hiukan liian korkealla festivaalin suhteen, sillä tapahtuma oli nopeasti koluttu. Käytiin kyllä vähän haukkaamassa suola palaa ennen herkullisia mansikkatuotteita. Nam nam, maiskis :)
En sitten kotiin päästyäni jaksanu istua sisälle vaan pyysin kämppäkaveria mukaan katsomaan paikallisia raveja. Samalla tyylillä ravimaailma toimii täällä kuin Suomessakin.
Nyt sitten rauhoittumista ja lepoa ennen ensi viikkoa.
Aika menee liian nopeasti!

Perjantai 17.4

Aamulla taas töihin samaan tapaan kuin ennenkin eli ylös kukonlaulun aikaan, kaikessa rauhassa aamutoimet ja bussipysäkille liian aikaisin niinkuin joka aamu.
Töissä minulla jatkui vuoro vielä yläkerrassa, ensi viikolla menen alakertaan toisiin tehtäviin. Perjantai on edelleen aika hektinen päivä ja saimmekin laittaa koneelle muutamat loma-anomukset ja työvuorolistat. Yhden jälkeen alkoi taas se puhelimien soiminen ja työvuorojen kertominen eteenpäin. Muutoksien takia vaikutti se härdelli kovin paljon rauhallisemmalta kuin viime viikolla.
Töiden jälkeen kokeilinkin toista bussireittiä kotiin ja pääsin lentokentälle. Sieltä sitten ajattelin kävellä lyhyen matkan mutta jouduin sitten eksyksiin ja otin bussin joka tuli tänne Luqaan. Varmaan kaksi bussiväliä sitä matkaa kertyikin :)
Kämpille vaihtamaan vaatteet ja ruokaostoksille.
Huomenna sitten aamusta Mdinaan..

Torstai 16.4

Torstai on toivoa täynnä vai onko? Toivoa siitä että töissä olisi hiukan enemmän tekemistä mutta valitettavasti ei ollut. Mutta nyt kun on muutaman kerran nähnyt kuinka työvuorolistat tehdään ymmärtää jo sen koko prosessin ihan eri silmin. Ja kuinka hyvin tyypit yläkerrassa muistavat kaikki työntekijät ja missä he työskentelevät jne.
Hiukan asiat sekaisin muutoksen jäljiltä, ainakin minun silmin.
Joten töissä ei mitään uutta..
Töiden jälkeen David oli tosi ystävällinen ja näytti minulle paikkoja. Kävimme SmartCityssä joka on osittain vielä rakenteilla, mutta se on jo nyt ja tulee olemaan todella hieno paikka.
Siitä ajettiin Marsaskalaan ja sieltä Marsaxlokiin joka on kalastajakylä. Siellä haisi kala :) Sitten Birzebbugan kautta David toi minut kotiin. David on tosi mukava ja on auttanut meikäläistä tosi paljon :)
Mä olen nauttinut tosi paljon täällä olosta. Tietty alku tuntui vähän vaikealta ja sisällä on kylmä johon vaikea tottua näin suomalaisena. No ulkolämpötila alkaa nousta joten hyvä jos sisällä on viileää. Pitää varoa ettei tuu kipeäksi.

Keskiviikko 15.4

Eilen illalla ihan naatti mut jostain syystä olen herännyt joka aamu ennen kellon soittoa.
Töihin aamulla samaiseen tapaan ja yläkertaan.
Eilisen jäljiltä hommat hieman sekaisin eikä ole ollut paljon hommia mutta on mahtava seurata vierestä kuinka ammattilaiset hoitaa asiat. Oli ne sitten minkälaisia tahansa.. hyviä tai huonoja.
 Ehkä huomenna olisi meilläkin enemmän tekemistä kun heikäläiset pääsevät tekemään työvuoroja ensi viikolle.
Puhelimet soi jatkuvasti.. johtuen ilmeisesti eilisen tapahtumista..
Työpäivät on pitkiä, koska aamulla joutuu lähtemään 7:40 bussilla ja takaisin pääsen 17:45 bussilla.. Mutta en mä täällä lomailemassa ole vaan työharjoittelussa ja oppimassa uusia asioita ja saamassa näkemyksiä. Viikonloppuisin ehtii sitten nauttia Maltasta enemmän.

Maanantai 13.4 ja Tiistai 14.4

Kirjoitan kaksi päivää nyt samaan syystä että; eilen oli mahdollisuuksien päivä töissä ja pakko siihen oli tarttua kun täällä ollaan.
Eilen siis menin ihan normaalisti töihin ja valitettavasti eilinen oli päivä jolloin emme päässeet laittamaan  kuin muutaman työvuoron ja lomapyynnön tietokoneelle.
Ruokkiksen jälkeen David kysyi olisiko jompikumpi halukas lähteä tekemään "yövuoroa" hänen kanssaan. Hetken mietittyäni minä päätin lähteä Davidin mukaan joten pääsin töistä jo kahdelta nukkumaa  ennen sitä kuuluisaa yövuoroa.. Puoli yhdeksältä oli määrä olla työpaikan edessä ja siitä sitten lähdettiin  tekemään kierrosta. Yksi kohde me tarkastettiin niinkuin piiri tekee mutta muut kohteet oli sellaisia että David kävi tsekkaamassa että vartijat on hereillä ja pukeutuneet siistiin työasuun. Työvuoron lisänä näin myös huikeita maisemia Maltan yössä ja kyllä se David kertoi pari kummitusjuttua..Kämpillä olin nukkumassa puoli kahdelta..

Tänään aamulla menin ihan normaalisti töihin vaikka olisi ollut lupa mennä myöhemminkin, mutta kun täällä ollaan ja tällainen mahdollisuus on annettu niin minä ainakin pyrin tekemään asiat niin hyvin kuin pystyn vaikka vähän välillä väsyttäisi. Ja mä tykkään kovasti tuosta porukasta tuolla työpaikalla,  tosin en ole vielä kaikkien kanssa päässyt tekemisiin kunnolla.
Tänään töissä oli meidän osalta aika rauhallista, firmassa tapahtui isoja muutoksia ja puhelimet kävi kuumina. Loppupäivä menikin jälleen Davidin kyydissä pitkin poikin Maltan eteläpuolta ajellessa ja eri paikoissa kävien. Enkä muista milloin olisin kävellyt noin paljon korkokengillä :)

Viikonloppu 11.4 ja 12.4

Lauantaina olikin vuorossa Stage Maltan järjestämä matka Gozoon. Kahdeksan maissa mua tultiin hakemaan tästä asunnon edestä ja poimittiin matkalla  muutama muukin kyytiin.  Isolla laivalla mentiin ulapan yli ja siellä meitä odotti kolme  Jeeppiä joiden kyytiin noustaan ja ajelu saattoi alkaa.  Maisemat Gozossa  on aivan mahtavat,  olen yrittänyt  saada  niitä tähän blogiin siinä onnistumatta. En voi millään ymmärtää  kuin vesi voi olla niin sinistä että näet pohjaan asti. Kävimme useissa eri paikoissa ja olen aivan että WAU!
Ei niitä voi edes kuvailla kunnolla, eikä myöskään kuvat anna oikeutta kaikelle sille kauneudelle.
Takaisin  tultiin Speed Boat  tyyliin ja samalla matkalla kävimme myös sinisellä Laguunilla.
Vielä kirkkaamman  sinistä vettä. Ihan uskomatonta!
Ja kyyditys  oli myös kotiin asti :)

Sunnuntaina sai nukkua pitkään ja päivällä oltiin hetki tyttöjen kanssa ottamassa aurinkoa  "kattoterassilla". En viitsinyt koko päivää keikkua  sisätiloissa  joten lähdin Vallettaan.
Siellä kävelin ja pyöriskelin  ympäri ämpäri ja tuhlasin turhuuteen  eli hevoskärryajeluun.
Tähän asti ollut ihan mukava päivä..

Ensimmäisen viikon viimeinen työpäivä

Tänään työpaikalla aamu oli yläkerran toimistolla todella hiljainen joten saimme kaikki luvan mennä käymään markkinoilla, jotka on saman kadun varrella työpaikan kanssa. Meille sanottiin että olemme täällä myös kokemuksia saamassa joten kyllä meille sopi mennä markkinoita kiertämään. Taisi sieltä jotain tarttua myös mukaan ;)
Yläkerrassa alkoi tohina päivällä yhden aikaan ja puhelimet soivat jatkuvalla syötöllä kolmeen asti. Eikä yksi puhelin vaan kolme. Kaikki vartijat soittivat kysyäkseen ensi viikon työvuorolistoja. Me emme valitettavasti päässeet mukaan tähän touhuun koska emme tunne taikka tiedä vartijoita emmekä paikkoja joissa he työskentelevät. Jotkut vartijoista ilmeisesti työskentelee vain yhdessä ja samassa paikassa ja toiset taas hyppivät joka paikassa ja sitten on siltä väliltä.
Tämä sama rumpa toistuu siis joka perjantai.
Töiden jälkeen kävimme Valletassa ja nyt sitten kämpillä ja huomenna Gozoon :)

Torstai ja toinen työpäivä

Tänään oli huomattavasti helpompaa mennä ja olla töissä kuin eilen. Eilen kaikki oli vielä ihan uutta, toki tunne säilyy vielä pitkään, mutta tämä päivä oli kuitenkin parempi kuin eilinen. Ihan jo säänkin suhteen.
Tänään jatkoimme siihen mihin eilen jäätiin ja päästiin taas laittamaan vuoroja tietokoneelle ja uusia vartijoita listoille.
Maltalla ilmeisesti eletään työnkin puolesta viikko kerrallaan koska esimerkiksi ensi viikon työvuorolistoja tiettyihin paikkoihin tehtiin vielä tänään. Joten vartijatkaan ei tiedä vielä tulevia vuorojaan. Vaikea suunnitella mitään menoja. Suomessa kuitenkin saadaan tietää useamman viikon vuorot etukäteen . Mutta maassa maan tavalla ja sitä rataa..
Täällä tehdään myös todella paljon 12 tuntisia työpäiviä lähes koko viikon, välissä saattaa olla yksi päivä vapaata ja sitten sama rundi jatkuu.
Kuulemma palkkakaan ei mikään hirmuisen iso ole, alle 5 € tunti jos ymmärsin oikein. Joten kyllä Suomessa asiat on hyvin palkkojen suhteen ainakin kun vertaa Maltan vartijoiden tuntitaksoihin.
Vaikea ajatella että huomenna on jo perjantai.. Juurihan sitä tultiin tänne..

Ensimmäinen työpäivä

Tänään koitti virallisesti meikäläisen ensimmäinen työharjoittelupäivä.
Yhdeksäksi piti mennä toimistolle mutta olin siellä jo reilusti ennen. Bussilla kun kulkee niin niiden aikataulujen mukaan on mentävä.
Tein tänään hommia yläkerrassa, jossa tehdään kaikkien vartijoiden työvuorolistat ja voitte vaan uskoa ettei se ole helppoa. Eri kohteita on aikasta paljon ja työntekijöitä sitäkin enemmän.
Tänään työ oli lähinnä tarkkailla ja muutamat informaatiot pääsimme myös laittamaan itse tietokoneen ohjelmaan. Noissa työaikajutuissa pyöritetään paperi ja tietokoneversioita koska muutoksia tulee jatkuvasti ja niitä on ilmeisesti helpompi selvittää papereiden avulla ja yliviivaus tusseja sekä korjausteippiä käyttämällä.
Tänään oli ilmeisesti myös suhteellisen hiljainen päivä, kuulemma liian hiljainen koska aina on tyyntä ennen myrskyä. Perjantaina varmaan sitten on paljon sumplimista työvuorolistojen kanssa kun sairaslomasoittoja alkaa saapumaan.
Ja kaikki uudet vuorot pitää tehdä soittamalla koska kaikki eivät käytä sähköpostia.
Kotimatka kesti hiukan pidempään, ilmeisesti täällä on ruuhka-aika viiden ja kuuden välillä kun Suomessa se on neljältä.
Huomenna uuteen työpäivään!

Toista päivää vietetään

Tänään olikin vuorossa tapaaminen työpaikan S8S:n kanssa. Tapaaminen oli kymmeneltä mutta olin Birkirkarassa jo tuntia aiemmin koska en ollut varma kuinka kauan matkoihin tulisi menemään. Aikaisemmin saatujeni tietojeni mukaan matka voi kestää ihan mitä vain.
Tapasin siellä meidän kaikkien S8S llä työharjoittelua tekevien Supervisor henkilön ja hän kertoi minulle yhtiön taustoista ja siinä samalla kyseli myös minun taustoistani. Sitten minulle esiteltiin muuta S8S llä työskentelevä henkilö ja siinä se suurin piirtein sitten olikin. Huomenna on sitten ensimmäinen ihan virallinen työpäivä joka alkaa jo klo 9.
 Loppupäivä onkin ollut lähinnä pelkkää olemista, kävin myös ihan yksin Valletassa hankkimassa bussikortin. Bussilla kulkeminen on täällä todella edullista mutta hyvin kaaottista. Päivän lippu bussiin maksaa 1,50 ja sillä saa kulkea koko päivän.
Kiertelin siinä samalla hiukan Valletan ostoskadulla ja tein jo nyt ensimmäiset tuliaishankinnat..

Ensimmäinen päivä Maltalla

Täällä sitä sitten ollaan monien vaiheiden jälkeen, Maltalla.
Lennot meni mukavasti, sain nukuttua pari tuntia jälkimmäisellä Riikasta Maltalle lennolla.
Minuahan piti olla joku vastassa Maltan lentokentällä mutta eipä ollutkaan..enää.. Joku muu oli esittänyt olevansa Paula ja tietenkään kuski sitä ei tarkistanut mistään. Kuski toi kyseisen humaltuneen naisen tänne meidän kämpille ja jätti siihen keskellä yötä. Asukkaat ja etenkin huonetoveri oli ihan ihmeissään ja joiden lauseiden ja keskustelujen kautta olivat tajunneet etten se ollut minä.
Minä olin tällä aikaa lentokentällä odottamassa kyytiä ja sitten päätin tulla taksilla tänne kämpille.
Kuljettaja oli todella mukava ja auttavainen ja ihmetteli kovasti tilannetta hänkin. Sisälle pääsin vaikkei ollut avainta ja siinä ovikelloa soittamalla herätin asukkaat uudelleen. Hetkeä aiemmin kun minuksi esittäytynyt henkilö oli tehnyt saman tempun.
Nukkumaan päästiin pitkän päivän jälkeen muttei uni meinannut tulla. Päässä pyöri kaikenlaiset ajatukset ja tietenkin outo paikka ja äänet vaikuttivat.
Huonekaveri ja muut asukkaat ovat onneksi todella mukavia ja auttavaisia.
Tänään oli myös tapaaminen Stage Maltan kanssa, jonne matkaamiseen meni kaikkineen lähes kolme tuntia. Tapaamisessa huonekaverini kertoi yölliset tapahtumat ennen oikean minä saapumista ja sain suuret pahoittelut yön tapahtumien johdosta. Meitä oli siellä useita henkilöitä ja saimme kaikki Prepaid kortit ja täytimme muutamat paperit.
Siitä jatkoimme bussilla Vallettaan ja sieltä sitten tänne kämpille.
Kävimme yhdessä kaupassa parin espanjalaisen kanssa ja nyt on kupu täynnä. Kovasti nyt jo väsyttää..Huomenna tapaaminen työpaikan kanssa.